Sukupuu Matti Juhonpoika Vitikka s 1556 alkaen

Juho Matinpoika Vitikan vanhin poika Heikki Juhonpoika Vitikka (s. mahd. n. 1645) peri sukutilan isoisältään ja isältään. Hän toimi tilan pääisäntänä vuosina 1668–1690. Heikin vaimon nimi oli Elina Ollintytär (s. n. 1646). Juholla oli ainakin kaksi veljeä ja sisko: Matti, Juho ja Kaarina. Matti Juhonpoika Vitikka (s. n. 1658) mainitaan Vitikassa vuosina 1674–1676. Hän muutti Kemiin, jossa kuoli vuonna 1719. Veljesten sisar Kaarina Juhontytär Vitikka (s. n. 1659) oli naimisissa Kemissä Heikki Hannunpoika Haukan kanssa.

Rovaniemen kylän Vitikan perintötalollinen vuodesta 1671. Heikki Vitikka vaati Kemin talvikäräjillä 1681 Kemihaaran Kaarina Heikintyttäreltä tämän hallussa olleen Isoniityn, jonka hänen isoisänsä Matti Heikinpoika Vitikka (IX:217) oli aikanaan antanut pois tilalta. Vitikka vetosi kuninkaan vuonna 1677 antamaan plakaattiin. Oikeus määräsi Isoniityn liitettäväksi takaisin Vitikan tilaan. Nimismies Antonius Bougman ilmiantoi kesäkäräjillä 1710 Heikki Vitikan, joka kesällä 1709 oli ilmoittautunut ehtoolliselle neljänneksi rukouspäiväksi ja seuraavana tiistaina käynyt käsiksi naapuriinsa Heikki Mommoon (VII:63). Hän oli sitten mennyt kiellosta huolimatta ehtoolliselle ennen kuin oli sopinut riitansa Mommon kanssa. Vitikka kertoi, että Mommo oli tullut hänen kotiinsa ja antanut aiheen kiivaaseen sananvaihtoon, mutta lukkarin ehtoollisella käyntikieltoa hän ei ollut ottanut huomioon, koska mitään tappelua Mommon kanssa ei ollut syntynyt. Vitikka oli samana päivänä pyytänyt Mommolta anteeksikin, jos oli tätä jollakin tavalla ärsyttänyt. Oikeus päätti lykätä asian käsittelyn seuraaville käräjille lukkarin ja Mommon kuulemiseksi. Vitikkaa kiellettiin nauttimasta autuuden välineitä toistaiseksi. Talvikäräjillä 1711 asian käsittelyä jatkettiin ja Heikki Mommo kertoi, että Vitikka oli antanut hänelle korvapuustin ja lyönyt häneen mustelman kädessään olleella heinähangolla siitä syystä, että Mommon vaimo Maria Matintytär oli ajanut Vitikan karjan pois Mommolle kuuluneelta Pilitsan niityltä. Riita oli kuitenkin heti sovittu, kun asian oikea laita oli selvinnyt Vitikalle. Oikeus tuomitsi Vitikan 3 hopeamarkan sakkoon mustelmasta ja korvapuustista. [KA Kemin käräjät 17.2.1681: 139; 27.6.1710: 628-629; 3.3.1711: 483-485.].

Vitikan täyden manttaalin talon veroluku oli vuonna 1671 tilapäisesti ¼ manttaalia. Vaikeina katovuosina vuonna 1674 tilan veroluku määriteltiin pitkäksi aikaa ½ manttaaliin. Samana vuonna Vitikassa nähtiin
verotietojen mukaan nälkää (absens för hunger skull). Viljasadot epäonnistuivat pahasti. Talossa oli vuonna 1677 vain hevonen ja neljä lehmää. Vitikan talo oli velkaa 547 kuparitaalaria oululaiselle porvarille Antti Yrjönpojalle. Helmikuussa 1687 maaherra Grass päätti, että Vitikan perintötilan veroluku lasketaan virallisesti ½ manttaaliin. Heikki Vitikka toimi 1680-luvun loppupuolella nuottakuntansa johtajana. Vaikeina aikoina isäntänä toiminut Heikki Juhonpoika sairastui 1690-luvun alussa. Hänen vaimonsa Elina Ollintytär toimi isäntänä vuonna 1691. Vanhaisäntä Heikki Vitikka mainitaan vanhana hourupäänä kesäkäräjillä 1698. Samana vuonna hänen lapsensa hoitivat häntä kotona (sytes af barn). (Väätti)