Heikki Ollinpoika mainitaan vuonna 1592 ensimmäisen kerran Vitikka-sukunimellä (Hendric Olosson vit.). Tällöin Rovaniemen kylässä oli peräti neljä talonpoikaa, joiden nimi oli Heikki Ollinpoika. Verottajan täytyi erottaa heidät toistaan suku- ja kutsumanimillä (Törmänen, Tapio, Vitikka, Halonen). Mahdollisesti Heikki Ollinpoika halusi erottautua veljestään eri sukunimellä. Heikki Ollinpoika kuitenkin mainitaan vielä vuonna 1595 tilapäisesti Halvari-sukunimellä (Henr Halfuar). Vuodesta 1598 Heikki oli asiakirjoissa lähes säännöllisesti Heikki Vitikka.
Heikki Ollinpoika Vitikan uudistalossa oli kolme lehmää vuonna 1599 ja 1608. Verotarkastuksessa vuonna 1607 tila sai suuren veroluvun: 1 manttaali. Saarenkylän niittysaari oli hankala asuinpaikka. Vitikan talon pellot tuhoutuivat täysin kevättulvassa 1608. Talon veroluku puolitettiin pitkäksi aikaa 1 manttaaliin. Heikki mainitaan leskimiehenä vuonna 1610. Tällöin talon emännyydestä vastasi piika. Heikki Vitikka luopui samoihin aikoihin Ylikylän vanhasta asuinkentästä (Slatth Öde,
Rowaniemi, Henrich Witikas hemman). Autiotiluksen niityt eivät kelvanneet kenellekään edes heinämaaksi. Vanha paikannimi Vitikanvaara on säilynyt Ylikylän eteläpuolella Heposuon länsipuolella lähellä Halvarinkurua. Väenottoluettelossa vuodelta 1618 Heikki Vitikan talossa
mainitaan kaksi aikuista poikaa. Seuraavana vuonna Vitikan tilan veroluku nostettiin 2/3 manttaaliin. Vanhaisäntä Heikki sairastui vuonna 1620 ja luopui tilan isännyydestä. Samana vuonna varsin vakavarainen talo mainitaan tilapäisesti veroautiona. Heikki Vitikka keskittyi eläkeläisenä lautamiestoimintaan. Hänet mainitaan Kemin käräjien lautamiehenä vuosina 1626-1629. Heikki Ollinpoika Vitikka mainitaan väenottoluettelossa vuonna 1629 ikivanhana (wttgamall) tilallisena. (Väätti)