Lassinantti, Isak Rangvald (Ragnar*)
| Syntymänimi | Lassinantti, Isak Rangvald (Ragnar*) |
| Sukupuoli | mies |
| Ikä kuollessa | 69 vuotta, 6 kuukautta, 11 päivää |
Tapahtumat
| Tapahtuma | Päivämäärä | Paikka | Kuvaus | Lähteet |
|---|---|---|---|---|
| Syntymä | 20.9.1915 | Övertorneå Pello | ||
|
|
||||
| Kuolema | 31.3.1985 | Luleå Sverige | ||
|
|
||||
| Ammatti | Norbottenin läänin maaherra | |||
|
|
||||
Vanhemmat
| Suhde päähenkilöön | Nimi | Syntymäaika | Kuolinaika | Suhde tähän perheeseen (jollei syntymän kautta) |
|---|---|---|---|---|
| Isä | Lassinantti, Emil Einar Karlsson | 27.11.1890 | 26.6.1975 | |
| Äiti | Lassinantti Havela, Aili Johanna Johannatytär | 18.9.1893 | 28.9.1962 | |
| Lassinantti, Isak Rangvald (Ragnar*) | 20.9.1915 | 31.3.1985 | ||
| Veli | Lassinantti, Hugo Leonard | 3.1.1920 | 8.3.1924 | |
| Sisar | Lassinantti, Vanja Elisabet | 10.2.1928 | 8.12.1930 | |
| Sisar | Lassinantti, Anni Rakel | 25.6.1931 | 8.2.1932 | |
| Veli | Lassinantti, Vanja Elisabet | 25.6.1931 | 15.2.1932 |
Perheet
Lassinantti, Isak Rangvald (Ragnar*) ja Lassinantti Haapaniemi, Frida Eugenia muodostama perhe |
|||||||||||||||
| Avioliitto | Vaimo | Lassinantti Haapaniemi, Frida Eugenia ( * 11.2.1915 + 30.6.1951 ) | |||||||||||||
|
|||||||||||||||
Lisätiedot
Lisätieto
Länsipohjalainen poliitikko ja suomenkielinen asianajaja. Hän edusti sosiaalidemokraatteja ja toimi Norrbottenin läänin maaherrana ja valtiopäiväedustajana.
Lassinantti kannatti näkyvästi pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli merkittävä syy siihen, että Ruotsin Radiossa aloitettiin suomenkieliset lähetykset vuonna 1957. Ruotsin suomenkielisen väestön keskuudessa tunnetaankin käsite "Ragnarin ratio". Omassa ohjelmassaan hän haastatteli vallanpitäjiä ja muita ihmisiä sekä Suomesta että Ruotsista. Lähetyksissä käytettiin myös meänkieltä, joka sai Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman 2000-luvun taitteessa.
Tornionlaaksoon liittyviä kirjoja julkaiseva Tornedalica-yhdistys oli eräs Lassinantin toteutuneista hankkeista.
Lassinantista käytettiin myös nimitystä "kalotin kummisetä". Hän kävi usein Suomen Lapissa ja oli presidentti Urho Kekkosen henkilökohtainen ystävä. Lassinantti järjesti erään tunturinhuipun nimeksi Kekkonen-toppen ystävänsä mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Lassinantti
Ragnar Lassinantti (1915–1985) oli syntyny Neistenkankhaala, Ruottin Ylitornion kunnasa. Hän oli ensin poliisitöissä yhen aikaa, mutta hänestä tuli ruottalainen politiikkeri ja suomenkielen ja kulttuurin asianajaja. Hän eusti sosiaalidemokraattia ja toimi Norrbottenin läänin maaherrana (1966-1982) ja valtiopäivämiehenä (1957-1966).
Lassinantti kannatti innokhaasti pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli merkittävä syy siihen, että Ruottin raatiossa Pajalassa alotethiin suomenkieliset lähetykset 1957. Ruottin suomenkielisen väestön keskuuessa tunnethaanki käsite ”Ragnarin raatio”. Omassa prukramissa hän haastatteli vallanpitäjiä ja muita ihmisiä sekä Suomesta että Ruottista. Lähetyksissä käytethiin kans meänkieltä, joka sai Ruottissa viralisen vähemistökielen aseman 2000-luvun taitheessa.
Tornionlaakshoon liittyviä kirjoja julkaiseva Tornedalica-yhistys oli yks Lassinantin toteutunheista hankheista.
https://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Ragnar_Lassinantti /24.5.2025
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Lassinantti
Lassinantista käytethiin kans nimitystä ”kalotin kummisetä”. Hän kävi useasti Suomen Lapissa ja oli entisen presidentti Urho Kekkosen henkilökohtainen ystävä. Lassinantti tykkäsi pittää pitkiä saarnoja ja puhheita.
Lassinantti luki ja puhui sujuvaa suomea ja meänkieltä. Tornionlaakson suomi oli hänen äitinkieli ja "syämenkieli".
