Rovaniemeläisen Matti Heikinpoika Vitikan jälkeläiset

Perheeseen syntyi kaikkiaan 14 lasta. Sihveri muutti perheineen uudisrakennukseen Taimelaan, noin puolen kilometrin päähän Aikkilasta länteen. Vastavalmistuneeseen rakennukseen muutti Sihverin lapsia yhdeksän ja vanhimmalle pojalle Hannekselle oli kerinnyt siunaantua jo kolme jälkeläistä. Karjaa muutti 10 lypsävää, sonni ja muutama kasvuiässä oleva nauta. Lampaita oli syksyllä kolmisenkymmentä, jotka talvehtivat vielä jakamattomana Aikkilan lampolassa ja erotettiin vasta seuraavana syksynä. Hevosia oli yksi tamma ja parivuotias suvikkotamma. Porokarja tuli niinikään Taimelaan. Karjan mukana muutti myös niiden pitkäaikainen hoitaja Hilda Luukkonen. Pellot jaettiin, mutta niittyjen nautintaoikeus sovittiin vuosittain. Osa rakennuksista, kuten paja, mylly ja villankäsittelyhuoneet riihineen ja koneineen jäivät yhteisiksi. Lopullinen tilusjako tehtiin isojaon yhteydessä. Taimelasta muodostui melko pian merkittävä kylän keskipiste. Sinne tuli valtion puhelin ja sodan puhjettua -39 myös ilmavalvontayksikkö majoitettiin yhteen talon kamareista. Ilmavartioston myötä talossa oli myös kylän ainoa radio. Taimelasta muodostui myös armeijalle luovutettavien elintarvikkeiden ja heinien kokoamispaikka. Talon pirtti oli myös luovutettava sotilaiden käyttöön. Siinä yöpyi talvisaikaan niin suomalaisia kuin saksalaisiakin sotilaita. Talon poikkeavan vilkkaan liikenteen ja käytön huomasivat myös venäläiset lentokoneet, minkä johdosta se joutui talvisodassa pommituskohteeksi ja jatkosodassa lentokoneiden ampumisen maalitauluksi. Syksyllä saksalaiset polttivat 1944 kaikki rakennukset. (Vallesmannin perilliset; Erkki I. Aikkila).