Sigfrid Tornberg oli vasta 15-vuotias ottaessaan isännän vastuun Aikinniemen varsin suuresta tilasta. Isänsä kuoleman jälkeen hänen äitinsä avioitui talossa renkinä olleen Johan Petteri Määtän kanssa ja he todennäköisesti ainakin osittain Kaisan rahoilla ostivat ainakin osuuden Jokelan taloon ja muuttivat sinne asumaan. Sigfridin aikana Aikkilan tila nousi suurimmilleen niin väkensä kuin pinta-alankin suhteen. Hän lunasti kruununtilan itselleen ja kuollessaan 90-vuotiaana jätti kunnossa olevan tilansa ja kolmisenkymmentä jälkeläistä. Vaikka Sigfrid jäikin isästään orvoksi jo 15-vuotiaana ja äitikin jätti talon ja siirtyi emännäksi vajaan parin kilometrin päähän Jokelaan, ei hän kiirehtinyt avioitumaan nuorena. Hän oli muutamaa kuukautta vaille kolmenkymmenen hakiessaan taloon emännäksi 25-vuotiaan Briitta Kaisa Johanintytär Tahkolan järven pohjoisrannalta. Tahkola oli Rukajärven suurimpiin kuuluva talo, joka panosti karjatalouteen. Varmasti tulevat aviopuolisot tunsivat toisensa hyvin ja kun molemmissa taloissa uskottiin karjatalouden tulevaisuuteen, ei ole ihme että Rukajärvelle perustettiin kahden ensimmäisen joukossa meijeriyhtiö Kuusamoon ja sille hankittiin sen ajan uutuuskeksintö Alfan separaattori noin vuonna 1884 ja Fiskarsin tehtaan kirnu. Mainittakoon, että separaattori keksittiin vuonna 1878, joten se oli varsin uusi tulokas. Meijeri toimi aluksi vuorovuosin Aikkilassa ja Tahkolassa, mutta ilmeisesti varsinkin rospuuttoaikoina tuotteiden kuljetus järven yli oli vaikeaa. Niinpä Riitta Kaisan kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa vuonna 1907 meijerikalusto näyttää olleen yksin Aikkilan omaisuutta ja se jatkoi toimintaansa 1930-luvulle saakka. Meijeriyhtiö oli siihen mennessä lakannut olemasta. Aikanaan meijerituotteita markkinoitiin aina ulkomaille saakka. Sigfridin nuorempi veli Juho Heikki oli avioitunut aikaisemmin, mutta vanhemman veljen avioiduttua hän talon tavan mukaan siirtyi asumaan muualle ja vanhin poika peri isännyyden. Sigfrid ja Brita Kaisa olivat tarmokas isäntä ja emäntä. Heidän aikanaan Aikkila lunastettiin kruununtilasta perintötilaksi ja ostettiin yhdessä Tahkolan isännän kanssa puoliksi puolet Ojalan tilasta. Vähäväkisyys talossa jatkui, sillä yhdeksästä lapsesta kaksi kuoli pienenä ja aikuisiksi eläneistä neljä oli tyttäriä, jotka avioituivat ja muuttivat pois kotoaan. Pojista nuorin Iisakki kuoli savottatapaturman seurauksena nuorena, joten taloa jäi asustelemaan pojat Juho ja Sihveri. (Vallesmannin perilliset, Erkki I. Aikkila).