S-vuosi arvoitu pojan iän mukaan Ingevald Junkkara tai hänen poikansa Antti Ingevaldinpoika Junkkara lienee ostanut talon Antti Heikinpojalta ja Juntti Heikinpojalta, jotka olivat talon viimeiset isännät ennen Junkkaraa, isäntinä (1550 - 1553). v. 1554 omistajaksi tulee Anders Ingerwaldsson Antti Ingevaldinpoika
Junkkara-nimen alkuperään on monta teoriaa. Jouko Vahtolan mukaan talonnimi tulee isäntien etunimestä Juho. Erityisesti se sopisi, jos nimen taustalla olisi saamelaisperäinen etunimi Junkka. Suomesta tunnetaan usealta paikkakunnalta myös Junkkari-sukunimi: Ahvenanmaa (Jumala, Hammarland, Finnström), erityisesti Satakunta: (Karkku, Tyrvää), Pohjanmaa: (Laihia, Kurikka), Karjala: (Kaukola, Räisälä, Vehkalahti), Paltamo, Torniojokilaakson Karunki (Oloff Junckar) 1539 ja Olli Pekanpoika Junkkari (1561) sekä Rovaniemi. Junkkari-nimen taustalla on germaaninen sana juncker, nuori herra tai ikivanha pakanallinen jumalolento Junkkari tai mahdollisesti voudin eli veronkantajan norjalaisperäinen nimitys pohjoisessa Junker tai Junkare. Timo Kukkosen mukaan perimätieto Alaojan suvussa kertoo, että Junkkaran talolla oli ollut oma epäjumalankuvansa läheisen Pöyliövaaran päällä. Saamelaiset palvoivat jumalolentoa nimeltä Stuarra Junker eli Storjunkare. Jyrkkäreunainen kukkula Pöyliövaara saattoi olla pyhäalue, jossa oli ikivanha seitapaikka. Junkkaran talo sijaitsi Pöyliövaaran kupeessa pienen joen eli ojan vieressä. Talon toinen nimi onkin Oja.
Junkkaran talon perusti vuonna 1546 ylikyläläinen talonpoika Juho Heikinpoika, joka hallitsi pientä taloa (1 jousi) Rovaniemen kylässä vuosina 15431545. Mahdollisesti Juho kuului Väinäsen laajaan sukuklaaniin. Vuonna 1550 Juho jakoi talonsa veljensä Antti Heikinpojan kanssa. He viljelivät tilojaan (molemmissa 1 jousi) vuosina 15501553. Helsingin yliopiston nimiarkistossa säilytettävän vanhan muistitiedon mukaan Junkkaran talon isännät olivat erittäin riitaisia ja toinen veli muutti joen toiselle puolelle asumaan. Luultavasti Antti Heikinpoika asui Hirttiön tienoilla ja Juho Heikinpoika Ojanperällä. Veljekset todennäköisesti myivät tiluksensa seuraavalle isännälle.
Antti Inkinpoika eli Ingewaldinpoika (Anders Ingewalss) toimi lähes 30 vuotta Junkkaran tilan isäntänä vuosina 15541582. Harvinainen isännimi Ingewald viittaa selkeästi skandinaaviseen sukutaustaan. Nimen etymologinen tausta on sanoissa Ing (skandinaavinen muinaisjumala Ing) ja walde (valta). Etunimi merkitsee vapaasti käännettynä Ing-jumalan valtaa. Korkalon kylässä mainitaan vanha kantatalo Hirttiö eli Mylläri mahdollisesti Inkilä-lisänimellä sekä paikannimet: Inginkivalo, Inginjärvi. Antti saattoi olla pirkkamiesvoudin apulaisveronkantaja, jonka tehtävänä oli verottaa saamelaisia Kemijokilaakson Lapissa. Antti Inkinpojan talossa oli yleensä kaksi jousta eli kaksi täysi-ikäistä miestä, jotka pystyivät venyttämään raskaan jalkajousen. Antti sai kolmen matkan sakkotuomion vuonna 1555 koska ei ollut saapunut Kemin käräjille. Vuonna 1558 Junkkaran talo kalasti Kemijärvellä veneellä ja 30 verkolla. Vuoden 1559 veroselvityksen mukaan Antin talon veroluku oli kaksi markkaa, talossa oli kaksi jousta ja neljä lehmää. Antti Inkinpoika toimi lautamiehenä vuonna 1675. Vuonna 1573 talon navetassa oli kuusi verotettavaa lehmää. Viisi vuotta myöhemmin talon veroluku oli neljä markkaa, talossa oli kaksi jousta ja navetassa kolme lehmää. Junkkaran talon viljasadot epäonnistuivat vuosina 1568 ja 15781579. Venäjänkarjalaiset sotilaat hävittivät Junkkaran talon keskikesällä 1578.
Ilkka Väätti Rovaniemen asutushistoria Peräpohjolan Sukututkijat 2021,
ROVANIEMEN Taloja ja sukuja 1543 1720 II Ilkka Väätti Esitelmä
